1996-02-04Ajatusten eloonjäämisoppi Joskus 70-luvun lopulla Scientific American julkaisi lyhyen artikkelin, joka on vuosien kuluessa yhä uudestaan tullut mieleeni. Se kertoi ajatusten ekologiasta: siitä, miten jotkut ajatukset näyttävät virusten tavoin leviävän aivoista toisiin. Urbaanit legendat ja itsestäänselvät uskomukset ohittavat ihmiskunnan henkisen immuunijärjestelmän, muttavat sen toimintaa ja tunkeutuvat arkitodellisuuden rakenteisiin. Toiset ajatukset sen sijaan keksitään ja kadotetaan yhä uudelleen. Jostain syystä ihmiskunta hylkii niitä. Ne eivät tunnu ääneen sanomisen arvoisilta. Jos ne otetaan puheeksi, paikalle ilmestyy vasta-argumenttien armada. Tai ne muuttuvat jokaisen toiston jälkeen niin, ettei hetken kuluttua alkuperäisestä ole mitään tunnistettavaa jäljellä. Joskus uskomukset ovat niin ilmeisen tosia, että jos todisteet puuttuvat, ne keksitään. Jostain päin maailmaa löytyy huippusalainen laboratorio, jossa on pieniä isopäisiä humanoideja häkissä. Tai kaikki tietävät että tullien poistaminen lisää hyvinvointia. William Abernathy ja James Utterback kehittivät 70-luvulla teollisten innovaatioiden teorian, jonka mukaan tuotteiden elinkaaressa on kaksi vaihetta. Kun uusi tuote ilmestyy maailmaan, siitä tehdään lukuisia muunnelmia ja parannuksia. Pian innovaation kaaos kuitenkin kiteytyy yhdeksi tuotteeksi. Kun tällainen “dominant design” on syntynyt, innovatiot kohdistuvat sen ominaisuuksien ja tuotantoprosessin vähittäiseen parannukseen. Kirjoituskoneiden historia on innovaation tutkijoiden usein käyttämä esimerkki. Remingtonin vuonna 1874 markkinoille tuoman kirjoituskoneen rinnalle syntyi useita kilpailijoita. Kolmenkymmenen vuoden kuluessa Amerikan markkinoilla oli onneaan yrittänyt 89 kirjoituskoneen valmistajaa. Underwoodin kehittämä kirjoituskone oli kuitenkin se, joka määritteli 1960-luvulle asti, mitä kirjoituskone on. Vuonna 1899 esitelty Underwood Model 5 oli ensimmäinen nykyajan kirjoituskone. Siinä oli vaihtonäppäin, jolla samasta näppäimistöstä saatiin isot ja pienet kirjaimet, tabulointi, ja kirjainten sijoittelu, joka esti vasaroiden takertumisen toisiinsa. Underwoodin merkittävin ominaisuus oli, että kirjoittaja pystyi näkemään paperille ilmestyvän tekstin ja korjaamaan virheet heti niiden synnyttyä. Kirjoituskoneiden olemus on ehtinyt tällä vuosisadalla muuttua jo neljä kertaa. Mekaanisen kirjoituskoneen hävitti IBM:n kehittämä sähkökone. Sähkökirjoituskone ehti lähes korvautua tekstinkäsittelylaitteilla, ennenkuin mikrosta tuli kirjallisen tuotannon yleiskone. Innovaatioiden teoriaa voi soveltaa myös ideologioiden kehitykseen. Joskus sosiaaliset innovaatiot kiteyttävät eri puolilla syntyneistä ajatuksista parhaat niin, että palat menevät kohdalleen ja uusi maailmankuva leviää kulovalkean tavoin. Ajattelutavasta tulee “dominant design”, joka määrittelee mistä todella on kysymys. Sitten ideologioiden reuna-alueilla tapahtuva vaihtoehtojen kehittely pääsee vaiheeseen, jossa uudelle näkökulmalle on tilaus ja toteutus. Tällainen ideologinen epäjatkuvuus siirtää keskustelun alueelle, jossa aiemman keskustelun painopisteet näyttävät epäolennaisilta. Tällainen prosessi on parhaillaan käynnissä. Muutamien vuosien kuluessa syntyvät ideologiat, jotka näkevät työn, kansainvälisen yhteistoiminnan, markkinatalouden ja teknologisen kehityksen uudessa valossa. Ehkä sosiaalisia innovaatioita pitäisi voida patentoida? (8.2. -96)