1996-08-28Lottokansan voittaja Korjatkaa, jos olen väärässä. Suomalainen oikeudenmukaisuus on antiikista: kun osaton ostaa arvan ja tulee jumalten oikusta miljonääriksi, tapahtuu oikeus. Voitto tulee puhtaana, ilman taitoa tai ansiota. Mutta kun kotitalouksille puuhataan palveluja, ministereitä myöten nousee meteli. On väärin, jos verojen maksajille saa yhteisillä varoilla hankkia piikoja. Nyt kun sosialismin karhu on täytetty, USA:ssa ehdotetaan että jokainen voisi veroilmoituksessaan kertoa, mihin haluaa ohjata prosentin veroistaan. Suomessakin pitäisi verotusta uudistaa. Verojaan vastaan voisi esimerkiksi saada paikallisten palvelujen ostamiseen korvamerkittyjä seteleitä. Tämä olisi rakenteellinen verojen alennus. Se olisi epäoikeudenmukainen, tietenkin. Se antaisi ostovoimaa niille, jotka maksavat veroja, ja se lisäisi niiden työtä, jotka nyt ovat ilman. Ajatus on kiistatta radikaali: Sen sijaan, että veroilla maksetaan työllistämistukia, kursseja ja korvauksia, veroilla voisi ostaa työtä. Verotusta voisi uudistaa myös siten, ettei yhteisistä rahoista pelkästään annettaisi, vaan myös lainattaisiin. Jos esimerkiksi työttömyyskorvauksesta muutama prosentti olisi yhteiskunnalta otettua lainaa, sitä ei kannattaisi aina maksimoida. Nykyisin verot kannattaa ulosmitata tukina ja tulonsiirtoina. Maksetuista ja ehkä joskus maksettavista veroista kannattaa saada kotiin niin paljon kuin mahdollista. Taloustieteessä tämä ilmiö tunnetaan nimellä “tragedy of commons”. Yhteinen hyvä on itseään ajattevan yksilön näkökulmasta järkevintä kuluttaa vaikka se johtaisi miljardin markan velkaan joka viikko. Yhteiselle laitumelle kannattaa viedä omat lehmät niin kauan kuin siellä vähänkin ruohoa kasvaa, jos joku sen tekee kuitenkin. Monilla aloilla vain typerys tekee töitä ilman työttömyyskorvausjaksoja. Verot, tuo kansalaisilta kerätty ja nimettömäksi muutettu yhteinen hyvä, jaetaan vanhan maailman jäänteenä poliittisten voimien mukaan. Mutta mikään ei estä sitä, että verojen käyttöä ohjataan myös taloudellisella ohjauksella. Jos kansalainen haluaa lainaa jossain elämänsä vaiheessa, jossain toisessa vaiheessa lainaa voi maksaa takaisin vaikka prosentin veronkorotuksella. John Rawls muotoili oikeudenmukaisuusperiaatteen, jonka mukaan joidenkin voitto on oikein niin kauan kuin se lisää kaikkien hyvinvointia. Lottovoitto on siis oikein. Vielä muutaman vuoden sillä elää Suomen kulttuuri ja urheilu. Lottovoitossa heijastuu kuitenkin globaali muutos taloudessa. Nykyisin maailman tähdet saavat tähtitieteellisiä palkkioita. Suosituin näyttelijä ja maailman kaunein nainen saavat tuhat kertaa parempaa palkkaa kuin tuntematon tunteiden tulkki tai viehättävinkään vaateripustin. Hollywoodin ekonomiassa huippujuristi, urheilija, kirjailija, pop-orkesteri ja firman omistaja rakentavat “winner takes all” -yhteiskuntaa. Esikuviensa innoittamina miljoonat tekevät työtä olemattomalla palkalla, odottaen päivää, jolloin taivas aukeaa, Fortuna puuttuu peliin ja spotit syttyvät. Ehkä on vaikea hyväksyä, että lottovoiton oikeudenmukaisuus on kyseenalaista. Mutta voittojen jakamisesta on tulossa tärkeä kysymys. Vanhat tulonjaon automaatit pitää ajatella uudestaan. Ne pitää pystyä perustelemaan ymmärrettävillä oikeudenmukaisuuden periaatteilla. Verotuksen osalta tämä on nykyisin mahdotonta. Korjatkaa, jos olen oikeassa. (12.9. -96)