2000-08-31Open source? Suomi nousi pari vuotta sitten maailmankartalle Linuxin vetämänä. Amerikkalaiset journalistit tekevät nyt Suomeen pyhiinvaellusmatkoja löytääkseen syitä sille, miksi Suomesta tuli Internetin, Linuxin Yksi selitys on ollut, että Suomessa on kulttuuri, joka on yhteensopiva ”open source” ohjelmistonkehitysmallin kanssa. Open source tarkoittaa, että ohjelmiston kehittäjät antavat käyttäjille ohjelmiston lähdekoodin ja oikeuden muuttaa sitä. Käyttäjät voivat siten korjata ja parannella alkuperäistä koodia. Tässä prosessissa koodin laatu paranee ja innovatiivisuus lisääntyy. Linux edustaa maailmalla tämän ”open source” mallin ylivoimaisuutta. Eric Raymond kiteytti tämän mallin kolme vuotta sitten kuvaamalla sitä ”basaariksi” ja vertaamalla sitä tavanomaisen ohjelmistokehityksen ”katedraalimalliin”. Basaari on Raymondin mukaan uusien innovaatioiden vaihtopaikka, Katedraali sen sijaan tarkkoihin etukäteissuunnitelmiin perustuva rakennusurakka. Raymondin innostamana monet yritykset ovat yrittäneet integroida open source mallia osaksi tuotekehitystään. Viimeisen vuoden olen tehnyt Sitralle projektia innovaatioverkostojen uudesta dynamiikasta. Lähtökohtana on ollut varsin yksinkertaisesti kääntää vanhat innovaatiomallit ympäri: sen sijaan, että traditionaalisesti innovaatio ymmärrettiin sankarillisen keksijän saavutukseksi, innovaatiot voi myös ymmärtää sankarillisten käyttäjien saavutuksiksi. Innovaatiot tapahtuvat silloin, kun ihmiset oppivat ymmärtämään, miten uudet tuotteet, teknologiat ja ideat voidaan muuttaa käytännöksi. Tämä näkökulma johtaa tutkimaan esimerkiksi sitä, minkälaiset sosiaaliset prosessit auttavat käyttäjiä tulkitsemaan teknologian mahdollisuuksia ja tekemään niistä mielekkäitä. Käyttäjäkeskeinen ja sosiaalisten käytäntöjen muutokseen perustuva innovaatiomalli sopii varsin hyvin yhteen historian kanssa. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että maailma on täynnä ideoita. On jokseenkin mahdotonta löytää ”keksintöä”, jota ei olisi aiemmin keksitty ja toteutettu. Jostain syystä lähes kaikki yritykset uusien tuotteiden ja teknologioiden käyttöönotoksi kuitenkin epäonnistuvat. Siksi innovatioiden teorian kannalta on mielenkiintoista ymmärtää, miksi ”keksinnöt” joskus todella otetaan käyttöön. Osana Sitran projektia olen melko yksityiskohtaisesti tutkinut Internetin kehitysvaiheet ja historian eri vaiheissa esiintyneet ”open source” mallit. Historia osoittaa, että open source on osittain ymmärretty väärin. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, että tuotteille annetaan mahdollisuus muuttua monitulkintaisiksi ja monikäyttöisiksi, ilman että yksi insinööri yrittäisi omassa päässään päättää mistä innovaatiossa oikein on kysymys. Tämän innovaatiomallin menestys riippuu paljon siitä, minkälainen rakenne sen perustana olevalla teknisellä järjestelmällä on. Esimerkiksi Linuxin arkkitehtuurissa näkyy vapaan innovaation ja tiukan sosiaalisen kontrollin vaihtelu, samoin kuin se, että pohjimmiltaan kysymys on pitkään tunnetun käyttöjärjestelmäarkkitehtuurin toteutuksesta. Ilkka Tuomi Kirjoittaja työskentelee vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. pari linkkiä verkkoversioon: Andrew Leonard: Finland - the open source society. First Monday, special issue on open source, Vol.3 No.3 - March 2nd. 1998: http://www.firstmonday.org/issues/issue3_3/ The Open Source Initiative: http://www.opensource.org