2004-11-04Oppirahat, 154 k Iän karttuessa idealismi karisee ja realismi lisääntyy. Pikku hiljaa alkaa ymmärtää, että Bush on sittenkin oikeassa. Irakissa on joukkotuhoaseita, terroristit riehuvat kaduilla ja presidentti puhuu totta. Presidenttiin luotetaan siksi, että instituutioiden kyseenalaistaminen on ikävää ja tulee usein kalliiksi. Pikaisella yhteenlaskulla hinnaksi tulee 154 tuhatta euroa. Sen verran saan maksaa kuluja siitä, että haastoin entisen työnantajani laittomasta irtisanomisesta. Ei ole ihme, että laittomuudet usein sovitaan ilman oikeudenkäyntejä ja ettei niitä näy julkisuudessa. Proseduuri menee käytännössä näin. Työnantaja ilmoittaa, että se on valmis sopimaan asian kohtuulliseksi katsomillaan ehdoilla. Vaihtoehtona tarjotaan sitä, että entiset esimiehet kutsutaan oikeuteen kertomaan, että irtisanottu on ollut epäluotettava ja jättänyt työnsä tekemättä. Jos oikeuteen joudutaan, työnantaja kerää vuosien varrelta jonkinlaisen selityksen irtisanomiselle. Jos mitään objektiivista näyttöä ei esitetä, oikeudessa käydään läpi työnantajan palkkalistoilla olevien ihmisten muisteluita siitä, mitä itse kukin on vuosien mittaan tehnyt ja sanonut. Suomen laki on tässä mielessä viisas. Se edellyttää, että irtisanomisen perusteita arvioitaessa on tarkoin punnittava esitettyjen todisteiden objektiivisuus. Lainsäätäjät ovat ymmärtäneet, että työnantajan palveluksessa olevien ihmisten kertomuksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliset ja taloudelliset paineet. Lainsäätäjät ovat ymmärtäneet myös sen, että työntekijän edustajat ovat käytännössä usein asianosaisia, jos heidän toimintaansa on väitetty moitittavaksi ja lain vastaiseksi. Siksi työnantajan on periaatteessa objektiivisella näytöllä todistettava, että irtisanomiselle on ollut erityisen painava syy. Jotta esimiehet eivät pääsisi väärinkäyttämään esimiesasemaansa, irtisanomisiin liittyvät proseduurit on tarkoin laissa määritelty. Pikaisesti laskin ennen käräjäoikeuden istuntoa, että todistajille oli kolmelta vuodelta kertynyt palkkatuloja noin 420 miljoonaa vanhaa markkaa. Yhtä lukuun ottamatta heillä oli vaikeuksia muistaa sellaisia seikkoja, jotka olisivat olleet työnantajan esittämän kertomuksen vastaisia. Oikeudessa tuli kai lopulta näytettyä, ettei irtisanomisesta annettu lainmukaisia varoituksia ja ettei sille pyynnöstä huolimatta kerrottu perusteita. Arkistoista kaivamani sähköpostit osoittivat, ettei työnantajan esittämä kertomus voinut pitää paikkaansa. Käräjäoikeudessa yksi tuomareista näkyi lukeneen kirjallista aineistoa, mutta enemmistö ilmeisesti luotti esimiesten muisteluihin. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota. Puheenjohtaja keskeytti todistajan kuulemisen, kun alkoi näyttää, että suomalaisen yhteiskunnan tukipilaria ehkä moititaan valehtelijaksi. Paradoksaalista on tietenkin se, että Nokia oli perustellut irtisanomistani juuri sillä, että vuonna 1996 olin kahdenkeskisessä keskustelussa valehdellut tälle esimiehelleni. Olisin vain halunnut sanoa, että käräjäoikeuden nauhojen mukaan sama todistaja kertoo, ettei hän pysty muistamaan oliko näin vai ei. Seviljassa senkun paistaa aurinko. Kerryn kulut mitataan miljoonissa. Ilkka Tuomi